sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Candide (Voltaire) ja Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä (David Hume)



CANDIDE JA TUTUKIMUS INHIMILLISESTÄ YMMÄRRYKSESTÄ

Candide on vuonna 1759 Voltairen (François-Marie Arouetin) kirjoittama kirja.

Candide on nuori mies, joka karkotetaan hovista suudeltuaan paronin tytärtä Kunigundea. Karkotuksen takia Candide lähtee kiertämään sen aikaista maailmaa ihailemansa vanhan kotiopettajansa, ääri optimistisen Pantaglossin kanssa. He näkevät ja kokevat kaikki maailman julmuudet. Candide joutuu myrskyyn, hänet petetään, hänet ryöstetään ja hänen ystävänsä tapetaan. Mikään vastoinkäymisistä ja julmuuksista ei kuitenkaan lannista Candiden optimismia. Ainoa lohtu kirjassa on Eldorado, paratiisi, jossa laiskat ihmiset eivät tee mitään. Candide ei kuitenkaan tyydy Eldoradoon, vaan jatkaa matkaa.

Lopulta Candide löytää rakastamansa Kuningunden, josta on muuttunut ruma ja ilkeä. Candide oli pettynyt, mutta päätyi Kunigunden kanssa asumaan yhdessä. Kirja päättyy Candiden sanoihin "Meidän tulee viljellä puutarhaamme."  Tällä lauseella Candide tarkoitti metaforallisesti sitä, että ihminen ei ole onnellinen, jos hän ei tee mitään onnensa eteen. Ihmisen siis täytyy viljellä onneaan joka hetki onnensa vuoksi.  

Kirjoitustyyli on Voltairella hyvin ironinen ja sen aikaista maailmaa pilkkaava. Kirja arvostelee Leibniziä hänen optimismistaan sen aikaista maailmaa kohtaan. Maailmassa oli paljon epäkohtia, mutta Leibniz piti maailmaa täydellisenä paikkana.

Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä on vuonna 1748 empiristisilosofin David Humen julkaisema kirja. Teos on selkeytetty ja hieman muunneltu jäljitelmä aikaisemmasta tutkimuksestaan.

Kirja on jaettu 12 lukuun, jotka kiteyttävät Humen opit metafyysisestä realismista. Teos käsittelee laajasti Humen ajatuksia ja hänen ymmärryksiään muiden ihmisten ajatusmaailmoista. Humen mukaan kaikki oikea tieto on peräisin aistihavainnoista. Hume ei ota kantaa ulkoisten ja pysyvien asioiden olemassaoloon, mutta hän kyseenalaisti monia asioita, jotka olivat ihmisille itsestäänselvyyksiä. Hän tutki muun muassa syy-seurasuhteen olemassa oloa.  

Näissä kirjoissa yhtäläisyys on se, että molemmat pyrkivät lukijoidensa katseiden avartumiseen sekä uusien mielipiteiden ja näkemysten luomiseen. Kirjat siis pyrkivät valistamaan lukijaansa. Kirjat kuitenkin ottavat kantaa täysin eri asiaan. Candide ottaa kantaa yhteiskunnan ongelmiin, kun taas Hume ottaa kantaa filosofisiin kysymyksiin uudelta kantilta.